kirkkourut

Finnish

Etymology

kirkko +‎ urut

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkːoˌurut/, [ˈk̟irkːo̞ˌurut̪]
  • Rhymes: -urut
  • Syllabification(key): kirk‧ko‧u‧rut
  • Hyphenation(key): kirkko‧urut

Noun

kirkkourut pl

  1. church organ

Declension

Inflection of kirkkourut (Kotus type 1*D/valo, k–∅ gradation)
nominative — kirkkourut
genitive — kirkkourkujen
partitive — kirkkourkuja
illative — kirkkourkuihin
singular plural
nominative — kirkkourut
accusative nom. — kirkkourut
gen. —
genitive — kirkkourkujen
partitive — kirkkourkuja
inessive — kirkkouruissa
elative — kirkkouruista
illative — kirkkourkuihin
adessive — kirkkouruilla
ablative — kirkkouruilta
allative — kirkkouruille
essive — kirkkourkuina
translative — kirkkouruiksi
abessive — kirkkouruitta
instructive — kirkkouruin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirkkourut (Kotus type 1*D/valo, k–∅ gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative — kirkkourkuni
accusative nom. — kirkkourkuni
gen. —
genitive — kirkkourkujeni
partitive — kirkkourkujani
inessive — kirkkouruissani
elative — kirkkouruistani
illative — kirkkourkuihini
adessive — kirkkouruillani
ablative — kirkkouruiltani
allative — kirkkouruilleni
essive — kirkkourkuinani
translative — kirkkouruikseni
abessive — kirkkouruittani
instructive — —
comitative — kirkkourkuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative — kirkkourkusi
accusative nom. — kirkkourkusi
gen. —
genitive — kirkkourkujesi
partitive — kirkkourkujasi
inessive — kirkkouruissasi
elative — kirkkouruistasi
illative — kirkkourkuihisi
adessive — kirkkouruillasi
ablative — kirkkouruiltasi
allative — kirkkouruillesi
essive — kirkkourkuinasi
translative — kirkkouruiksesi
abessive — kirkkouruittasi
instructive — —
comitative — kirkkourkuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative — kirkkourkumme
accusative nom. — kirkkourkumme
gen. —
genitive — kirkkourkujemme
partitive — kirkkourkujamme
inessive — kirkkouruissamme
elative — kirkkouruistamme
illative — kirkkourkuihimme
adessive — kirkkouruillamme
ablative — kirkkouruiltamme
allative — kirkkouruillemme
essive — kirkkourkuinamme
translative — kirkkouruiksemme
abessive — kirkkouruittamme
instructive — —
comitative — kirkkourkuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative — kirkkourkunne
accusative nom. — kirkkourkunne
gen. —
genitive — kirkkourkujenne
partitive — kirkkourkujanne
inessive — kirkkouruissanne
elative — kirkkouruistanne
illative — kirkkourkuihinne
adessive — kirkkouruillanne
ablative — kirkkouruiltanne
allative — kirkkouruillenne
essive — kirkkourkuinanne
translative — kirkkouruiksenne
abessive — kirkkouruittanne
instructive — —
comitative — kirkkourkuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative — kirkkourkunsa
accusative nom. — kirkkourkunsa
gen. —
genitive — kirkkourkujensa
partitive — kirkkourkujaan
kirkkourkujansa
inessive — kirkkouruissaan
kirkkouruissansa
elative — kirkkouruistaan
kirkkouruistansa
illative — kirkkourkuihinsa
adessive — kirkkouruillaan
kirkkouruillansa
ablative — kirkkouruiltaan
kirkkouruiltansa
allative — kirkkouruilleen
kirkkouruillensa
essive — kirkkourkuinaan
kirkkourkuinansa
translative — kirkkouruikseen
kirkkouruiksensa
abessive — kirkkouruittaan
kirkkouruittansa
instructive — —
comitative — kirkkourkuineen
kirkkourkuinensa