kinkerit

Finnish

Etymology

From Old Swedish gingerdh, gengiärdh.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiŋkerit/, [ˈk̟iŋk̟e̞rit̪]
• Rhymes: -iŋkerit
• Syllabification^(key): kin‧ke‧rit
• Hyphenation^(key): kin‧ke‧rit

Noun

kinkerit pl

1. examination in rural areas held historically to teach and test literacy and knowledge of Christianity, now used chiefly for teaching

   Synonyms: kylänlukuset, lukuset, kylänluku

Declension

Inflection of kinkerit (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		—	kinkerit
genitive		—	kinkerien kinkereiden kinkereitten
partitive		—	kinkereitä kinkerejä
illative		—	kinkereihin
		singular	plural
nominative		—	kinkerit
accusative	nom.	—	kinkerit
	gen.	—
genitive		—	kinkerien kinkereiden kinkereitten
partitive		—	kinkereitä kinkerejä
inessive		—	kinkereissä
elative		—	kinkereistä
illative		—	kinkereihin
adessive		—	kinkereillä
ablative		—	kinkereiltä
allative		—	kinkereille
essive		—	kinkereinä
translative		—	kinkereiksi
abessive		—	kinkereittä
instructive		—	kinkerein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kinkerit (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative — kinkerini accusative nom. — kinkerini gen. — genitive — kinkerieni kinkereideni kinkereitteni partitive — kinkereitäni kinkerejäni inessive — kinkereissäni elative — kinkereistäni illative — kinkereihini adessive — kinkereilläni ablative — kinkereiltäni allative — kinkereilleni essive — kinkereinäni translative — kinkereikseni abessive — kinkereittäni instructive — — comitative — kinkereineni second-person singular possessor singular plural nominative — kinkerisi accusative nom. — kinkerisi gen. — genitive — kinkeriesi kinkereidesi kinkereittesi partitive — kinkereitäsi kinkerejäsi inessive — kinkereissäsi elative — kinkereistäsi illative — kinkereihisi adessive — kinkereilläsi ablative — kinkereiltäsi allative — kinkereillesi essive — kinkereinäsi translative — kinkereiksesi abessive — kinkereittäsi instructive — — comitative — kinkereinesi first-person plural possessor singular plural nominative — kinkerimme accusative nom. — kinkerimme gen. — genitive — kinkeriemme kinkereidemme kinkereittemme partitive — kinkereitämme kinkerejämme inessive — kinkereissämme elative — kinkereistämme illative — kinkereihimme adessive — kinkereillämme ablative — kinkereiltämme allative — kinkereillemme essive — kinkereinämme translative — kinkereiksemme abessive — kinkereittämme instructive — — comitative — kinkereinemme second-person plural possessor singular plural nominative — kinkerinne accusative nom. — kinkerinne gen. — genitive — kinkerienne kinkereidenne kinkereittenne partitive — kinkereitänne kinkerejänne inessive — kinkereissänne elative — kinkereistänne illative — kinkereihinne adessive — kinkereillänne ablative — kinkereiltänne allative — kinkereillenne essive — kinkereinänne translative — kinkereiksenne abessive — kinkereittänne instructive — — comitative — kinkereinenne third-person possessor singular plural nominative — kinkerinsä accusative nom. — kinkerinsä gen. — genitive — kinkeriensä kinkereidensä kinkereittensä partitive — kinkereitään kinkerejään kinkereitänsä kinkerejänsä inessive — kinkereissään kinkereissänsä elative — kinkereistään kinkereistänsä illative — kinkereihinsä adessive — kinkereillään kinkereillänsä ablative — kinkereiltään kinkereiltänsä allative — kinkereilleen kinkereillensä essive — kinkereinään kinkereinänsä translative — kinkereikseen kinkereiksensä abessive — kinkereittään kinkereittänsä instructive — — comitative — kinkereineen kinkereinensä

Derived terms

compounds

• kinkerikunta
• lukukinkerit

Further reading

• “kinkerit”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023